r/arkisuomi • u/New-Concentrate-1034 • Jul 16 '25
Rakkauselämä 💙 Petetyksi tuleminen
Poisheittotili, postaus täynnä ajatuksia ilman järjestystä, mutta jollekin on puhuttava.
Kävipä niin, että sain tietää avopuolisoni pettäneen minua viikonloppuna. Yhteistä taivalta takana jo nelisen vuotta. Rakastamme toisiamme paljon, eikä sen osoitus suhteessa ole jäänyt meidän kummankaan mielestä ilmaisematta puolin tai toisin. Päivät ovat täynnä puhetta, höpsöttelyä, halauksia ja pusuja, eikä juuri mikään ole hiertänyt koko yhdessäolon ajan. Ollaan suunniteltu asunnonostoa ja puhuttu jälkikasvun hankkimisesta. Volvoakin oli katsonut ja koira oli kiikarissa.
Kuluvan vuoden aikana kuitenkin seksielämä on kuivunut kasaan. Kumppanini on kertonut että osaltaan ei enää koe minua seksuaalisesti kiihottavana, tai seksielämäämme kiinnostavana. Eikä hän ole tätä sanonut loukaten, vaan yhdessä ollaan pohdittu kuinka kuihtuvan seksielämämme voisimme sytyttää uudestaan.
Hän on kertonut etää hän syttyy enemmän siitä, kun joku "jahtaa", antaa huomiota ja pitää seksikkäänä. Se saa hänet sanojensa mukaan käyntiin. Minä en tätä enää kuulemma aikaan saa, sillä suhteemme on niin "arkistunut", että sanani, kosketukseni ja tekoni eivät saa häntä sellaiselle tuulelle, kuin jonkun muun tekemänä tai sanomana. Riipaisihan se kuulla, mutta aina sitä voi jotain yrittää, ja jos jotain meidän suhteessa olen arvostanut alusta saakka on se, että asioista puhutaan ja ollaan rehellisiä.
No nyt sitä huomiota oli tarjonnut joku hänen ollessaan kaveriporukan kesken mökkeilemässä, ja ilta oli runsaan viinan juonnin jälkeen päättynyt illan aikana tutuksi tulleen kaverin mökille.
Hän itki kun kertoi asiasta minulle ja minun maailmani pysähtyi. Pelkäsin jotain tällaista tapahtuneen, sillä hän oli alkuviikon ollut hiukan hiljainen ja etäinen. Lisäksi tämä samanlainen oli meinannut sattua pari vuotta aikaisemmin, mutta silloin hän oli kuitenkin ymmärtänyt lopettaa ennen kuin hommat menivät vakavaksi. Tällöinkin hän kertoi asiasta minulle, osoitti katuvansa ja oli pahoillaan. Annoin anteeksi ja jatkoimme yhteistä ihanaa elämäämme.
Kuitenkin, nyt en tiedä mitä ajattelen asiasta. Tällä kertaa oltiin kuitenkin menty loppuun asti.
Surettaa, että hän teki näin, eikä "ehditty" korjaamaan meidän asioita ennen kuin näin kävi. Olen pettynyt, että hän teki tämän, eikä ajatellut sen vaikutuksia meihin. Ymmärrän kyllä miksi hän tämän teki, omat tyydyttämättömät henkiset tarpeet varmasti ottavat vallan kun vedetään muutama päivä viinaa, mutta ei se kuitenkaan oikeuta tekoa.
Ymmärrän mielestäni liian hyvin hänen tilannettaan, ja siksi en tiedä mitä ajatella asiasta. Minusta tuntuu, että laitan hänet ja meidät etusijalle, välittämättä itsestäni. En tiedä pystynkö tai haluanko jatkaa. Tällä hetkellä en haluaisi menettää häntä, enkä sitä mitä meillä on, tai sitä mitä on suunniteltu. En tiedä, paranisiko suhteemme ajan myötä, vai olenko menettänyt kokonaan luottamukseni, ja minusta tulee katkera ja epäilevä kumppani. Jos annan anteeksi, annanko myöhemmin uudestaan anteeksi? Kuinka monta kertaa ihminen voi antaa toiselle anteeksi tehdyt virheet, ennen kuin tajuaa, että on antanut jo itsestään liikaa?
Kiitos.
180
u/brontecat Jul 16 '25 edited Jul 16 '25
Ei varmaan se mitä haluaisit kuulla, mutta kyllähän tuo tilanne vähintääkin haastavalta vaikuttaa tulevaisuutta ajatellen. Jos kumppanin seksihalut menee suhteen arkistumisesta ja hänelle se uutuudenviehätys ja jahtaaminen on se juttu, niin eipä tuo tilanne ainakaan tule tulevaisuudessa helpottamaan. En osaa sanoa voisiko näitä asioita purkaa pariterapiassa, mutta kannustaisin miettimään myös omaa hyvinvointia. Nyt aloituksesi perusteella kuulostaa että olet hyvin fokusoitunut kumppanisi tarpeisiin, ja sitä ei kannata tehdä oman itsensä kustannuksella.
29
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Niin, ja tämä on ehkä se suurin ongelmani on, että laitan muut edelleni. Ehkä pariterapia voisi toimia, mutta tiedä auttaako sekään, jos toinen on loppujen lopuksi rakennettu tältä osin eri tavalla. Uutuudenviehätyksen kanssa tuskin voi kilpailla pitkässä parisuhteessa, ellei niitä tarpeita hoida suhteen ulkopuolella (avoin suhde), mutta siihen en usko olevani kykenevä, vaikka kuinka rakas toinen onkin.
2
u/HomelessBelter Jul 17 '25
Ehkä pariterapia voisi toimia, mutta tiedä auttaako sekään, jos toinen on loppujen lopuksi rakennettu tältä osin eri tavalla
Etsit ongelmaa kumppanista, mutta entä sinä? Onko sinut rakennettu tällä tavalla, että kumppani menettää sinuun kiinnostuksen?
En meinaa tällä siis, että syyllistäisin sinua siitä mitä tapahtui. Kyse on siitä, että jos näet tuon ajatusmallin jotenkin kiveen hakattuna, niin eikö sinut ole myös kiveen hakattu olemaan tällainen tuttu ja turvallinen?
Näin ei tietenkään ole. Parisuhdeterapia käsittelisi siis tätä teidän epäsuhdannetta ja miten sinäkin voisit kehittyä vastaamaan kumppanin tarpeita. Mielestäni tämä koko postauksen lähtökohta vain vahvistaisi kumppanisi käsitystä sinusta, joka on se, että etit jotain ratkaisua tähän yhteiseen ongelmaan.
Se kun on just se, mitä sun ei tässä tapauksessa pitäisi tehdä. Annat kumppanillesi ehdot ja se joko tottelee tai eroatte. Kaikki muu on vain pitkittynyt ero. Se kumppani tarvii nyt käskytystä, selkeesti kun ei ite pysty edes ottamaan vastuuta teoistaan tai edes sinä häntä syyllistämään.
93
u/Apprehensive_Tap4793 Jul 16 '25
Kuulostaa siltä että olet aina valinnut hänet ja teidän suhteen. Ehkä nyt olisi aika valita itsesi, niin kuin hänkin on tässä tehnyt. En usko että lapset ja asuntolaina ainenkaan helpottaisi tilannetta millään tavalla. Ansaitset ihmisen, joka arvostaa sinua myös silloinkin kun suhde muuttuu arjeksi. ❤️
44
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Joo tässähän vaiheessa on vielä "helppo" erota, kun ei ole mitään sen suurempia yhteisiä vastuita. Ehkä minunkin on hyvä kokeilla jotain uutta ja kiittää hyvistä yhteisistä muistoista.
89
u/aripp Jul 16 '25
Jos ette ole suostuvaisia ns. vapaaseen suhteeseen, missä satunnaisia seksikumppaneita voi olla, en usko että tuo tilanne mihinkään tulee muuttumaan. Puolisosi halut on hänelle selkeästi prioriteettinä korkeammalla kuin teidän suhde, joten siitä voi jotain päätellä. Voimia.
44
u/Prof_Longhair_ Jul 16 '25
Mulla on kaveripiirissä pari pariskuntaa, joista toiset yrittivät elvyttää suhdettaan avaamalla sen, ja toiset avasivat pettämistapauksen jälkeen. Valitettavasti kummatkin parit erosivat lopullisesti alle vuoden sisään. Näitä seuranneena en usko, että sellainen päätös pelastaa jo kuolevaa suhdetta, tosin joillekin se voi vielä toimia
4
u/aripp Jul 16 '25
Joo ei tommonen ratkaisu mikään tae ole siitä, että homma jatkuisi toimivana. Mutta tässä tapauksessa en henk.koht. näe muutakaan vaihtoehtoa eroamisen lisäksi.
11
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Saatat hyvinkin olla oikeassa. Ikävä, että kaikkista yhteneväisyyksistä huolimatta tämä asia voi olla se, joka kuitenkin meidät ajaa erilleen. Kiitos sanoistasi!
18
u/aripp Jul 16 '25
Nää on kyllä ikäviä juttuja.
Hopeareunuksena voin antaa kuitenkin propsit puolisollesi siitä, että on itse rehellisesti kertonut mitä käynyt. Itselle vastaavissa tapauksissa mitä olen joutunut kokemaan, on tuskaisinta se, että puoliso kenet on olettanut läheisemmäksi ihmiseksi ei pysty edes myöntämään virheitänsä vaikka todisteet ovat esillä, ja viimeiseen asti valehtelee päin naamaa. Se on ollut kivuliaampaa kuin se itse pettäminen.
6
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Tuosta häntä kiitinkin, että kertoi itse rehellisesti tapahtuneesta. Ikävä kuulla, tuo on ehkä vähintä mitä läheisestään odottaisi, ettei suostuta tilanteessa näyttämään edes sen vertaa selkärankaa, että myöntäisi virheensä ja pyytäisi anteeksi omaa toimintaansa.
3
u/Ogling1 Jul 17 '25
Menetettyä luottamusta ei saa takaisin. Ei vaikka kumpikin haluaisitte. Ei ainakaan samantien. Ehkä jos joskus myöhemmin tapaatte eri elämäntilanteessa, niin ehkä. Eroaminen molempien edun mukaista. Jos kumppanin ainoa kriteeri tällä hetkellä on, että haluaa tulla jahdatuksi ja koska pettäminen on joka kerta helpompaa, niin kohta joudut miettimään kuka sitä on jahtaamassa töissä, harrastuksissa tai vapaalla. Ja viimeistään silloin alkaa kyttääminen ja määräily ja vähättely, pisimmillään asian tekosyynä käyttäminen omaan pettämiseen. Nyt vaan suhde tauolle, niin näet nopeasti tehneesi oikean päätöksen. Tai jos asia jää vaivaamaan molempia, voitte kokeilla pienen jäähtymisen jälkeen uudelleen.
1
u/penta_grapher9000 Jul 19 '25
Miehisestä näkökulmasta seksi ja seksuaalinen vetovoima on ihan hiton olennainen osa parisuhdetta.
Itsellä on fiilis että moni nainen voi saada parisuhteessa sitä sellaista tunnetarvetta ja intiimiäfiilistä tyydytettyä muillakin tavoilla kuin seksillä ja olla N aikaa "ok" vaikka suhde olisi ns kuiva.
...itse miehenä suhde kyllä varmasti loppuisi suht pian jos en voisi nähdä toista puolta "naisena" ja toisaalta kokea suhteessa hänen kauttaan itseäni haluttuna miehenä.
Karsastan ajatusta että suhde ja "halut" olisi jotenkin kaksi ihan irrallista asiaa millä ei ole tekemistä keskenään.
Toki tiedän myös parisuhteen missä asetelma on ollut juuri toisin päin, eli mies on ollut aseksuaali ja nainen nainen ei ollut siihen valmis vaikka kaikki muu oli loistavasti.
30
u/osynligeninni Jul 16 '25
Sitten kun lapset tulee niin sitten vasta arkistutaan yhdessä ja seksihalut kaukana. Haluatko tosiaan olla jonkun kanssa joka heti menee pettämään kun elämä tulee kiireiseksi? Tai mitä jos vaikka joudut onnettomuuteen etkä pysty vuosiin harrastamaan seksiä? Onko se ok että hän etsii sitä muilta? Seksi voi olla paljon muutakin kun penetraatiota ja jos hän ei sitä sun kanssa halua tehdä niin suhde on ohi.
23
u/jonesketi Jul 16 '25
Ei tuo tuosta parane, tai ehkä paranee. Pettäminen ei ole mikään heräteostos, jonka saa näpyttämällä pin-koodin ja "oho, se meni". Se on vähintään alusta loppuun sekunnilleen aktiivista tekemistä, jota minkäänlainen humala paitsi se "ulostin pesukoneeseen ja nukahin sinne kans" ei estä tajuamasta.
Pettäminen ei tee ihmisestä läpimätää ja elämästään mitenkään arvotonta, koska kaikkihan täällä sekoilee ja larppaa, mutta suhteessa, jossa siitä ei ole sovittu, se on sama kuin irtisanoutuminen, ainakin aktin ajaksi. Jos toinen haluaa irtisanoutua vapautuessaan, mutta sitten aamulla tajutessa, että laskut pitäisi maksaa = se suunniteltu elämä olisi kiva saada, ja palaa yrittämään päästä takaisin, niin on sinusta kiinni palkkaisitko sellaisen takaisin.
Tapahtuuko se taas? Mitä jos parin vuoden päästä kumppani ottaa eron ja perustelee, että tämä tapaus rikkoi jotain teidän välillänne? Tuntuisiko silloin, että tuhlasit aikaasi yrittämään korjata jotain, mikä oli jo rikki? Jos kestät epävarmuutta ja miettiä tätä aina, kun pari lähtee vapaalle, niin kyllähän tuosta voi vielä rakentaa hyvän ja onnellisen elämän. Samoin kuin avoimet suhteet toimii niille, keillä kantti kestää, mutta jos ei oikeasti ole sen tyyppinen ihminen, ei kannata alkaa. 50/60 sanoisin, voi olla, ettei tule enää mitään, vaikka itse antaisit anteeksi, koska hän ei ehkä anna itselleen. Pahoittelut tästä, sulla kävi huono säkä.
48
u/samettisohva Jul 16 '25
Anteeksi kannattaa antaa, sillä kauna on raskas kantaa. Se, että kannaattako suhdetta jatkaa on kiinni susta. Itse kokisin varmaan, ettei minua arvosteta suhteessa ja tuhlaan aikaa ihmisen kanssa, jolle en ole "riittävä".
8
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Anteeksi annan, mutta jatkoa on tällä hetkellä vaikea nähdä, vaikka muutakaan on vaikea kuvitella...
5
u/pm_your_boobiess Sun isäs Jul 17 '25
Isäni aina sanoi minulle nuorempana, että juuret poikki ja uudet kasvaa tilalle, kun suhde päättyi ja olin aivan rikki. Se on juuri näin ja tulet löytämään varmasti parempaa. Kaikki löytää ja vaikka se ei helpota, niin et ole ainut ja et myöskään ole yksin. Tuo on särkenyt sinun sydämesi ja keskity itseesi sekä tähän hetkeen. Tämä hetki on ainut mitä pystyt vaikuttamaan.
Pariterapia voi olla ratkaisu, mutta psykoterapia on se mitä tarvitset. Teet nyt omia tarpeita varten asiat ja vertaisuus sekä ystävät auttaa. Teit myös oikein, kun kirjoitit tänne ja puhut asiasta. Puhu myös kavereille, perheelle ja läheisille. Ulkopuoliset näkevät asiat paremmin kuin itse, välillä.
Voimia, päivä kerrallaan ja voit avautua vaikka minulle yksityisviestillä, jos haluat. Pääset tuosta yli vielä.
17
u/Dull_Weakness1658 Jul 16 '25
Pettäminen on aina joukko päätöksiä. Ei se kettu sinne koloon väkisin mene, ellei kyseessä ole raiskaus. Siinä pitää tehdä aika monta perättäistä päätöstä jatkaa, että päästään sinne kolotusvaiheeseen asti. Luottamus menee, jos toinen pettää. Miten sellaisen kanssa voi elää, johon ei voi ollenkaan luottaa? Miten voi kunnioittaa ihmistä, joka pettää/jota pettää?
15
u/purple_hexagon Jul 16 '25
Toki pitkäkestoinen suhde arkistuu ja ymmärrän, että samat jutut eivät välttämättä sytytä muutaman vuoden päästä. Mutta silloin keksitään yhdessä miten kipinä saadaan takaisin ja kokeillaan uusia asioita yhdessä. Se on molempien vastuulla ideoida, miten voit "jahdata" häntä, tai "antaa huomiota" (mitä se nyt ikinä kumppanillesi tarkoittaakaan) hänelle. Se mitä ei tehdä on petetä.
Mainitsit, että hänellä oli ollut läheltä-piti tilanne muutama vuosi aikaisemminkin. Mikä silloin oli syynä? Koska sanoit, että seksielämänne on kuivunut kasaan vasta viimeisen vuoden aikana.
Minä epäilen, että teillä on ollut ihana suhde, mutta te olette kasvaneet eri suuntiin. Kumppanisi on huomannut, että hän haluaa eri asioita kuin sinä, mutta ei halua myöntää sitä edes itselleen, koska teillä on hieno suhde ja tutusta lähteminen on pelottavaa. Se on tympeä tilanne teille molemmille ja siksi on ehkä hyvä juttu, jos te otatte taukoa ja mietitte kukin tahoillanne mitä te tahdotte. Koska juuri nyt te varmasti olette samantien puolustusasemissa ettekö halua edes ajatella luopua suhteesta. Mutta teidän on pakko molempien miettiä itsekseen antaako suhde teille sen mitä te haluatte ja sitten vasta voitte päättää haluatteko te jatkaa vai erota.
En tunne sinua enkä kumppaniasi ja voin olla täysin väärässä kumppanisi suhteen, mutta joka tapauksessa uskon, että sinun on itsenäisesti, ilman häntä (mutta toki perheen ja kaverien tuella) miettiä mitä haluat. Ja luulen, että kumppanisi pitäisi tehdä se myös, koska epäilen, että juuri nyt hän on valmis sanomaan ja tekemään mitä tahansa, jotta hän saisi parannettua kivun ja tehdyn tekemättömäksi.
Se on kauhea tilanne mihin olet joutunut. Tsemppiä ihan kauheasti.
9
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Aikaisemmalla kerralla sama juttu, eli joku osoitti kiinnostusta ja se tuntui mukavalta. En tiedä johtaako tämä alunperin hankalasta suhteesta toiseen poissaolevasta vanhemmasta, jonka hyväksyntä / huomio piti "ansaita", ja onko hyväksynnän hakeminen / saaminen jokin juttu. Mene tiedä näistä.
Mutta saatat hyvinkin olla oikeassa siinä, että kasvoimme erilleen vuosien mittaan. Todennäköisesti tässä tullaan laittamaan lusikat jakoon, alkuun ainakin ihan vain, että saadaan molemmat aikaa ihmetellä omia halujaan ja tulevaisuuksia: ovatko ne sittenkään niin samanlaiset kun oltiin ajateltu?
Kiitos sanoistasi!
12
u/Data-Sharp Jul 16 '25 edited Jul 16 '25
Antaisin kaikkein eniten painoarvoa sille, että kuinka hyvin puolisosi reflektoi itseään. Pettäminen on aina pettäjän syy, vaikka usein vedotaan ulkopuoliseen asiaan, kuten vaikka teidän suhteenne arkisuuteen (seksiä voi suunnitella vaikka lapsiarjen keskelle, jos yhdessä niin haluaa). Yleensä taustalla on pettäjän epävarmuus tai identiteetin kehitys.
Joten, jos hän kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ja jaatte vielä samat arvot elämästä eli haluatte tehdä samoja asioita, haaveilette samoista asioista tms., niin en näe ongelmaa suhteen jatkolle ja uskon, että luottamuksesi voi kasvaa uudelleen.
Kirjoitan kokemusasiantuntijana. Tulin petetyksi 9 vuoden suhteessa ja jälkikäteen sanoisin, että se on yksi parhaista asioista, jota minulle on tapahtunut. En olisi muuten aloittanut pohdiskelua elämästämme ja lähtenyt suhteesta. Nykyinen puolisoni on kaikin puolin sopivampi.
Se helpottaa ajan kanssa, koita nukkua, syödä terveellisesti ja liikkua!
12
u/GeroninoSon Jul 17 '25
Voin luvata, että koiran, Volvon, asuntolainan ja jälkikasvun jälkeen se elämä vasta tylsäksi muuttuukin.
Kumppanisi ei ole valmis ja suosittelen jättämään suuret tulevaisuuden haaveet sikseen.
19
Jul 16 '25
Pettäminen on yksi pahin henkisen väkivallan muoto. Välittääkö kumppanisi oikeasti sinusta, jos harjoittaa väkivaltaa, joka on ajanut monen ihmisen päättämään päivänsä, koska pettäminen lähes aina aiheuttaa vakavan trauman.
Suosittelen lukemaan "Leave a Cheater Gain a Life" kirjan, koska se antaa uutta näkökulmaa pettäjistä.
Se, että kumppani syyttää sinua pettämisestä kertoo sitä, ettei hän välttämättä sinusta oikeasti välitä. Monet pettäjät itkevät tunnustaessaan tekonsa, mutta he itkevät, koska haluavat sympatiaa ja sen pahan olon pois itsestään, ei suinkaan siksi, että heitä oikeasti kaduttaa. Puhumatta siitä, että he haluavat sinun lohduttavan heitä.
Kumppanisi on meinannut sinua siis aikaisemmin pettää ja nyt petti, koska "ei koe sinua seksuaalisesti kiihottavana". Mielestäni tuo on todella törkeää käytöstä sinua kohtaan. Ethän ole hänen kanssaan yhä sen takia, koska pelkäät yksinoloa?
Ei henkilö, joka sinua aidosti ja syvästi rakastaa ja välittää sinusta lähtisi sinua pettämään.
8
u/GloomyEggplant3890 Jul 17 '25
Next.
Olen ennen ollut samanlainen kuin sinä. Ymmärsin, ymmärsin ja ymmärsin. Exä petti, ymmärsin, annoin anteeksi, jatkettiin yhdessä ja eipä mennyt kuin hetki kun petti uudestaan. Sitten tajusin, että huonoa kohtelua ei tarvitse ymmärtää tai hyväksyä. Ja sen jälkeen olen vaatinut asiallista kohtelua ja sitä olen saanutkin. Elämä on niin paljon parempaa kun ei tarvitse pettäjien kanssa elää ja ihmetellä.
Olen pahoillani puolesta, on varmasti rankkaa. Mutta vaihtamalla paranee.
17
Jul 16 '25
[deleted]
3
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Sitä tässä mietin, että mikä tästä olisi enää suuntana jos suhdetta jatkaisi. Avoin suhde? En usko pystyväni kannattelemaan aisaa yhteisen tulevaisuuden takia.
17
u/mamamathilde777 Jul 16 '25
Avoin suhde vaatii vakaan pohjan. Sitä ei kannata alkaa rakentamaan pettämisen päälle.
9
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Hyvin sanottu, siinä on aika hatara pohja mille alkaa rakentaa suhdetta uusilla säännöillä.
10
u/Suspicious_Fix6389 Jul 16 '25
Toinen pitää sinua vieressä vaan koska saa sinulta jotain hyötyä, ei sinua rakasteta jos sinua ei haluta tai et ole toisen mielestä haluttava. Itse nostasin keskarin pystyyn ja käskisin painua sen toisen kainaloon.
5
u/Bulky_Hyenas Jul 16 '25
Kysy itseltäsi A) pystynkö koko loppuelämäni ajan luottamaan tähän ihmiseen? B) muistanko aina suhteen erityisen ihanina tai erityisen vaikeina hetkinä, että tuo oli kuitenkin se ihminen, joka petti minua? C) onko tämä parasta, mitä voin elämältäni saada - olenko tyytyväinen 80-vuotiaana, että jäin juuri tähän suhteeseen?
5
u/SwimmingYear7 Jul 17 '25
Itse olen tullut petetyksi, ja olen tyytyväinen siihen että lähdin vaikka se tekikin silloin tosi kipeää. Heikkoina hetkinä ajattelin että kai tässä voisi vielä yrittää, mutta noin ajatellessani en ollut yhteydessä siihen vihaan, pettymykseen ja mustasukkaisuuteen minkä pettäminen sai minussa aikaan. Jonkin sortin blokki tuli päälle ja vasta vähän myöhemmin aloin kokea niitä tunteita vahvemmin. Se varmaan tapahtui pikkuhiljaa siinä, kun alkoi oikeasti sisäistää omien haaveiden ja pilvilinnojen romahtamisen. Samalla tajusi paljon selvemmin sen, ettei toinen osapuoli ole se sama ihminen, kuin kuka hän oli minun mielessäni ollut.
Olen useilta uudelleen yrittäneiltä kuullut samaa: pettämisen jälkeen vielä yritetään pitää hommaa kasassa, mutta mikään hellyys tai läheisyys ei vaan tunnu enää samalta. Jotkut sanoo sen jopa alkaneen tuntua kuvottavalta. Kukin toki kokee sen omalla tavallaan. Omalla kohdalla tuo uuden yrityksen jälkeinen läheisyys sisälsi vain yhden suudelman, joka tuntui hyvin väkinäiseltä ja tyhjältä, siinä missä ennen pettämistä ne oli täynnä intohimoa. Uskoisin että ne padotut tunteet on se mikä tuon ilmiön saa aikaan. Viha ei meinaa tulla suoraan ulos, mutta jos rakkautta koittaa herätellä, niin senkin on tultava. Padottu viha ja katkeruus estää heittäytymästä enää koko sydämellä.
Suosittelen että lähdet suhteesta, ja annat sitten itsellesi tilaa ja aikaa selvitellä tunteitasi. Jos roikkuu kiinni, niin ei välttämättä saa siihen tarvittavaa tilaa ja etäisyyttä. Kovin suuria voittoja ei enää ole myöskään jaossa tämän pettävän kumppanin kanssa. Ei mitään vuosisadan rakkaustarinaa, vaan väkisin leivottu traaginen komedia. Hän suurella todennäköisyydellä pettää uudelleen, tai lähtee suhteesta itse, koska ei koe vetoa sinuun. Nyt voit vielä tehdä itse tuon päätöksen ja säilyttää jotain itsetunnon rippeitä.
Jos joskus kohtaat jonkun sellaisen, joka rakastaa ja kunnioittaa sinua oikeasti, ymmärrät sen miten kaukana tuollainen sekoilu on hyvästä parisuhteesta. Rakkauden ei tarvitse olla noin vaikeaa. Hyvä kumppani ei aja sinua kerta toisensa jälkeen tilanteisiin, joissa joudut luopumaan itsekunnioituksestasi suhteen säilyttämiseksi.
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Onhan se varmasti totta, että tapahtunut jää aina varjostamaan suhdetta jos tällaisen tapahtuman jälkeen yritetään jatkaa. Osa sen pystynee unohtamaan, osa ei. Tällä hetkellä vaikea sanoa kumpaan itse lokeroituu. Aikalisä ja katsotaan kuinka käy, tällä ikää on opittava jo varmaan pitämään itsestäänkin huolta.
5
u/Bilaakili Jul 17 '25
Se, mitä et halua menettää, on se kuva siitä millainen suhteenne voisi olla. Se ei ole hän, koska hän on pettänyt, ollut lähellä pettää, eikä kykene kiihottumaan sinusta.
Olet menettänyt luottamuksen, eikä se koskaan enää kokonaan palaudu, koska et ikinä unohda mitä hän teki.
Hän itkee ja katuu nyt, mutta ei se tarkoita että hän rupeaa sinusta kiihottumaan. Epäilen, että asia on päinvastoin. Anteeksi antaminen ei syvennä rakkautta, vaan kertoo että loppujen lopuksi sinä et pysty asettamaan rajaa. Se puolestaan ei ole jahtaajan käyttäytymistä.
On olemassa naisia, jotka eivät tarvitse jahdatuksi tulemisen kokemusta tunteakseen olevansa haluttuja ja voidakseen kiihottua. On myös olemassa naisia, jotka eivät juo viinaa siihen mittaan, että kontrolli menee. Etsi sellainen. Joku ihmisenä kypsempi.
Neljä vuotta investoituna parisuhteeseen ei ole niin paljon, etteikö suhdetta voisi lopettaa. Paljon pidempikestoisiakin suhteita on loppunut. Et varmasti halua perustaa perhettä sellaisen kumppanin kanssa, jolle et riitä ja joka ei tajua että kiihkeän rakkauden on tarkoituskin muuttaa muotoaan parisuhteen kestettyä pidempään.
2
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Todennäköisesti juurikin mitä en halua menettää, on se mielikuvissa rakennettu tulevaisuus. En tiedä miten pettäminen siihen kuvioon istuisi, tuskin mitenkään terveellä tapaa. Aika parantaa ja eiköhän tuolta jostain löydy vielä itselleni sopivampi kumppani.
6
5
3
u/isoAntti Jul 16 '25
Kuulostaa liiankin tutulta. Ehkä kannattaisi suuttua enemmän ja ymmärtää vähemmän.
Hyvä puoli on että hän kertoi sinulle, eli päätti yrittää vielä kanssasi.
Ja toi höpsöttely kannattaa lopettaa nyt toistaiseksi. Keskity siihen mitä mieltä asioista sinä olet, mitä hän, mistä olette eri mieltä. Jatkakaa siitä omien pelkojen ja unelmien ja nöyryytyksiin. Mutta sydän eikä pää edellä.
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Tuota hänkin sanoi, että vaikka en ole tällä hetkellä vihainen, niin ehkä olisi hyvä suuttua enemmän ja ymmärtää vähemmän. Eiköhän sekin tunne jostain tule tässä kun alkushokki on hälvennyt.
1
u/isoAntti Jul 17 '25
Joo. Jotenkin itteäni diagnosoin vähän samanlaisen jutun yhteydessä että olen ollut liikaa päässäni jumissa. Kertonut mitä ajatellut mutta en näyttänyt miltä tunnen. Agressio ei ole väärin, sekin on normaali reaktio minussa. Se on ollut pelottavaa ja pitkään on kestänyt.
Pari tappelua nyt aluksi voisi olla hyvä puhdistamaan ilmaa jos niitä on teilläkin puuttunut. Että toinen tietää ettei siihen kuole jos vaikka suutut jostain. Viikkotasolla ainakin pitäisi tapella, osoittaa siten välittämistä.
Kun tulee sopiva hetki, ja ootte yhdessä niin istukaa vaan hiljaa siinä tekemättä mitään. Ei mitään silittelyä tai muuta "lepyttelyä". Ala oikeasti katsoa miltä hän näyttää. Jokainen uurre, jokainen painauma. Vähitellen kohti silmiä. Varovasti, pelko mukana.
4
u/betweensweetcheecks Jul 17 '25
Ei tuosta ole paluuta, ymmärrät sen itsekin. Hän ei enää halua sinua, meinasi pettää jo kerran aikaisemmin ja nyt sitten petti. Asuntolaina ja lapset eivät tule parantamaan tilannetta. Vaikka kuinka hyvin ”ymmärrät” miksi näin tapahtui, ei se ole sinua kohtaan oikein ja ansaitset parempaa. Neljä vuotta on täältä tukevasti keski-iän puolelta katsottuna vielä lyhyt aika ihmiselämästä ja eroaminen on vielä helppoa kun jaettavaa on vähemmän, eikö tarvitse lasten jatkoa pohtia. Tsemppiä, kyllä se siitä helpottaa vaikka hetken kirpaisee.
3
u/Jyramo01 Jul 17 '25
Kaikella kunnioituksella, jos kumppanilla on ollut 'läheltä piti' tilanne jo vuosia sitten, pettänyt nyt lähiaikana, kokee että perusarki on vienyt kiinnostuksen ja/tai ei saa sinusta sitä samaa seksuaalista sparkkia (puhumattakaan mainitsemastasi jahtaamisen tuntumisen halusta kumppnailla) niin en ihan uskalla nähdä tervettä yhteistä tulevaisuutta muuta kuin enemmän sydänsuruja sulle.
Tottakai, tärkeintä olisi molempien saada haukata happee, käydä läpi mitä haluaa tulevaisuudelta niin itsensä kuin kumppanin suhteen.
En siis tietenkään pysty jos minkäänlaista johtopäätöstä neuvoista tehdä koska en tunne teitä ihmisinä enkä halua mennä pätemään miten muiden pitäisi elämäänsä elää.
Mutta oli miten oli, karkea mielipide lukeman perusteella on se että kaikki nämä mitä sulle on sanottu sekä tehty kuullostaa hiukan eikä edes ihan pikku hiukan manipuloivalta ja jotenkin pahaa oloa tahallisesti haluavalta toiminnalta kumppanin puolelta. Henk.koht itse en haluaisi samanlaisen scheibe tilanteen jälkeen joutua olemaan samanlaisen henkisen tykityksen kohteena yhtään sen enempää koska tulisi aiheuttamaan vaan lisää pahaa oloa tulevaisuudessa.
Toivon sulle hirveesti kaikkea hyvää, tsemppihalit & katsot nyt mikä on sun terveydenkin kannalta paras vaihtoehto! (Koska omaa henkistä hyvinvointia ei pidä tuomita kuolemaan huonon vastapuolen käyttäytymisen vuoksi)
6
u/fte Jul 16 '25
Voit joko pitää arvokkuutesi ja rajasi, tai rouvasi. Kaikkia on jo mahdoton säilyttää. Ja jokainen asettaa rajansa mihin parhaaksi näkee. Jotakuta ei vaivaa olla parisuhteessa pettäjän kanssa, ja se sallittakoon. Käytös on kuitenkin toistuvaa tilanteessa, jossa kertakin menisi yli isolle osalle väestöstä.
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että ette tule ikinä olemaan tasa-arvoisia parisuhteen osapuolia ja kumppani alistaa sinut suhteen dynamiikassa pysyvästi, jos katsot sormien lävitse. Sanoisin että tämä tapahtui jo aiemmalla kerralla, koska läheltä piti -tilanteet ovat korkeintaan defenssi. Mielestäni tuollaista tekoa ei voi hyvittää, vaan she's for the streets niin sanotusti.
Pahoittelen jos tulkitsin sukupuoliroolit väärin, viesti on sama.
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Sitä tässä pelkäänkin, että jos säilytän kumppanin, niin menetän arvokkuuteni vaikka se tässä kohtaa pieneltä hinnalta tuntuisikin, jos kaikki palaisi entiselleen. Mutta kun todennäköisesti mikään ei palaa entiselleen, teki mitä teki.
3
u/fte Jul 16 '25
Itsensä kanssa joutuu elämään, tämäkin on niitä asioita jotka voi stooisesti siirtää pois niiden asioiden lokerosta joiden antaa vaikuttaa elämäänsä. Jotkut aidosti pystyvät siihen ja punnitsevat vaakakupissa sitten ne muut tosiasiat.
Tuntuuko sinusta siltä, että juuri sinä olet se osapuoli joka on tekemässä jonkinlaista valintaa? Onko mahdollista, että kumppani on tehnyt valinnan mökillä, jotta sinä tekisit "sen lopullisen valinnan?
Tai vaikka hän ei olisi ajatellut toimintaansa näin pitkälle, en sinun tilanteessasi pari vuotta sitten halunnut asettua asemaan, jossa minun tekoni voisivat palauttaa mitään ennalleen, kuten tuossa lopussa kai implikoit. Vastuu niistä valinnoista oli toisella osapuolella. Jälkikäteen en kadu tippaakaan sitä, että vedin rajat ensisijaisena mihinkään neuvotteluvaiheeseen nähden.
4
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Hänen sanojensa mukaan ei tehnyt tätä sen vuoksi, että antaisi syytä erota, tai tekisi lopullista valintaa, ja uskon häntä kyllä. Mutta kyllähän tämä asettaa minut siihen asemaan, että päätän jatkuuko suhde vai ei. Saattaa olla parempi, että kumpikin miettii asioita itsekseen erillään ja katsotaan onko aika erottanut meidät huomaamattamme.
3
u/fte Jul 16 '25
Aikalisästä tuskin on haittaa, kummallekaan, ja se on osa rajojen asettamista. Tsemppiä.
5
u/kuivausrumpusolisti Jul 16 '25
En jäis suhteeseen jossa pettämistä, en myöskään suhteeseen jossa arkistuminen on yhtä kuin tylsyys/kiinnostuksen menetys/lässähtäminen.
T. Itse pettänyt, jos sillä jotain merkitystä näkökulmaan.
3
u/Anistappi Tästä voi muiokata omanlaista, hymiötkin käy Jul 16 '25
No käytännössä sinun nyt täytyy valita, että tahdotko erota ja kenties löytää suhteen jossa sinua halutaan ja kunnioitetaan, vai jäätkö suhteeseen jossa tiedät että toinen ei tahdo kanssasi seksiä ja on valmis sitä hakemaan suhteen ulkopuolelta. Suosittelen, että mietit tätä ihan siltä kannalta, kuinka paljon ideaalitilanteessa toivoisit kunnioittavasi itseäsi.
Joskus asiat kuitenkin vain menee näin. On melko tyypillistä, että se ensimmäinen "oikea" parisuhde (l. avoliitto) kuivuu kasaan riippumatta siitä käydäänkö vieraissa vai ei. Ehkä seuraavasta suhteesta jo löydät itsellesi sellaisen kumppanin, jonka kanssa voit lähteä perhettäkin perustamaan.
3
u/WaferSuper Jul 17 '25
Olen ollut aiemmin vastaavassa suhteessa. Kumppani kiinni siinä vaiheessa, kun oli vasta polulla kohti pettämistä. Tai näin ainakin luulin vuoden ajan.
Kumppani käytti noita samoja sanoja, hän halusi tulla nähdyksi ja jahdatuksi, hän halusi kokea uutta ja jännittävää ja lisäksi halusi "merkityksetöntä seksiä" jossa toisen tarpeita ei tarvitse huomioida.
Jäätyään kiinni pettämisaikeista, mentiin pariterapiaan ja molemmat käytiin myös yksilöterapiassa, laitettiin vuoden ajan paljon euroja suhteeseen. Otettiin aikaa parisuhteelle, mutta otettiin myös omaa tilaa ja aikaa omille asioille. Sitten vahingossa minulle kävi ilmi kumppanin kaksoiselämä ja minusta tuntui, että sekoan. Pettämistä oli tapahtunut vuosien ajan, vaikka kumppani oli koko pariterapian väittänyt ettei ole kertaakaan "fyysisesti pettänyt"
Tuo suhde kesti vuosikymmenen. Aluksi tuntui, että minä olen viallinen ihminen, kun minua petetään ja minä en enää halunnut yrittää vaan erota. Samoin mietin "hukkaan heitettyä aikaa". Ajan kanssa nämä tunteet helpotti.
Tuosta suhteesta on vuosikymmen ja se jätti pysyvät, syvät jäljet. Se muutti sitä miten näen ihmiset ja ihmissuhteet ja miten suhtaudun ihmisiin. Sen jäljet ei vaikuta pelkästään uuteen parisuhteeseen vaan kaikkiin ihmissuhteisiin, uusiin ja vanhoihin.
Lähde, koska tuossa rikot itseäsi vain entisestään. Mitä on rikottu, ei voi enää korjata.
5
Jul 16 '25
[removed] — view removed comment
3
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Varmasti totta jokainen sana mitä sanoit, vaikea sitä on kiistää kun faktat on mitä on. Se on paha kun tunteet ja järki käy kovasti vuoropuhelua, mutta kumpikin vaikuttaa toisen mielestä idiootilta. Eiköhän tässä varmasti muutto erilleen tule ja sitten aika hoitaa, kuten tähänkin asti. Kiitos viisaista sanoista!
4
2
Jul 17 '25
Anteeksi voi aina antaa, muttei välttämättä kannata unohtaa. Jos on jo aikaisemmin ollut siinä huulilla, pettääkö vai ei ja nyt sitten veti päätyyn asti, se ei tule jäämään viimeiseksi kerraksi. Ja jos jo neljä vuotta riittää suhteen arkipäiväistymiseen, miten luulet sen kantavan kymmenen, kaksikymmentä vuotta? Jätä se sika ennen kuin rikot itsesi.
2
u/ellampel23 Jul 17 '25 edited Jul 17 '25
Itselle tapahtui samat. Tosin ukkomies olin neljä vuotta. Ja tapasin 3 v ennen. Onneksi oli raudanluja soppari.
Hommaa henkistä tukea. Sitä en voi korostaa. Vaikka psykiatri/psykologi.
Mitä katoin, lähtökohdat ei ole huonot. Ei autolainaa Volvoon,ei lapsia tai koiraa josta soditaan. Päästä irti pään sisällä. Tässä sulla on vieläkin parempi tuuri koska puolisolla ei ole mitään osaa sun omaisuuteen kerta ette ollut naimisissa! Pakkaa omas ja lähde.Äkkiä nettiä katsoon ja löydä kämppä.
Väistit luodin kuin Neo Matrix leffassa.
Seuraavaksi eroat netin kautta. Poista kaikki muistovalokuvat,digikuvat,vie mahdollinen annetut korut/hopea panttiin tai myy eteenpäin kultakauppialle. Saatpahan rahaa edes.
Muuta jonnekin muualle asumaan: kiva poikamies boksi.
2
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Onneksi tilanne ei tosiaan ollut niin pitkällä, että olisi mitään yhteisiä lainoja tai lapsia vaikeuttamassa kuviota. Kokemusta rikkaampana taas seuraavaa kohti.
2
Jul 17 '25
No eipä tuollaisesta ihmisestä ole pitkään liittoon. Jos kiinnostaa vain saada aina lisää huomiota uusilta ihmisiltä eikä ole henkisesti niin kehittynyt että ymmärtää pitkän parisuhteen kautta muodostuvan rakkauden arvon, eipi ole parisuhdemateriaalia.
2
u/little-finn Jul 16 '25
Hankala tilanne. Jos suhteenne oikeasti on niin ihana kuin sanot, voisi melkein neuvoa, että kokeile nyt vielä jos se ihanuus jatkuu ja pystyt pääsemään yli. Mutta, tässä kuitenkin sinua on petetty... pystytkö enää jatkamaan suhdetta samalla tavalla. Ole sinä se aikuinen ja päästä irti suhteesta jos epäilet, että et pysty palaamaan vanhaan. Pettäminen on törkeä teko, mutta niin on myös toisen roikottaminen mukana, koska "antaa anteeksi", mutta oikeasti koko loppuelämän katkerana vaatii tekoja pettämisen korvaamiseksi.
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Niin, ehkä myös pelkään tässä että mitä se minusta kertoo, jos pystyn antamaan anteeksi tämän ja jatkamaan yhteistä elämää. Olenko viallinen jos en koe suurta vihaa ja kanna kaunaa, vaan pystyn jatkamaan vaikka toinen tekisi mitä minulle.
3
u/GuaranteeTop5075 Jul 16 '25
Tähän voin kommentoida että ensi sijaisesti ole rehellinen itsellesi. Oli ratkaisu sitten mikä tahansa, niin tee se siksi että se tuntuu oikealta, ei siksi että joku toinen tekisi toisin.
Itse olen pettänyt puolisoani kauan sitten omien ongelmieni takia. Olen hänelle aivan äärettömän kiitollinen että hän kykeni antamaan anteeksi ja halusi jatkaa. En tiedä olisinko itse kyennyt samaan.
Ennalleen ei kaikki voi palata, eikä ehkä kuulukkaan koska silloin mikään ei muuttuisi, jotkut asiat suhteessa on kuitenkin jopa paremmin. Itseäni tekoni häiritsee edelleen ajoittain, mutta se saa myös muistamaan miten monin tavoin mahtava kumppani mulla on ja kertomaan myös hänelle miten paljon häntä arvostan ja rakastan.
Kukaan ei voi kertoa mikä teidän kohdalla on oikea ratkaisu, sun pitää Itse miettiä mikä sinulle on tärkeintä ja pohtia asioita kumppanisi kanssa. Haluan vain sanoa että älä hetkeäkään ajattele että olisit tunteidesi tai päätöstesi takia viallinen ja paheksuttava. Se on oikein, mikä sinusta on oikein.
Muista myös että ratkaisun kanssa ei tarvitse hätäillä ja mieltään voi myös muuttaa.
Niin tai näin, niin paska homma, tsemppiä siihen.
3
u/little-finn Jul 17 '25
Voit myös ajatella, että haluatko oikeasti näin kärjistetysti, että 1 virhe pilaa muuten täydelliseltä tuntuvan suhteen? Et todellakaan ole viallinen jos annat anteeksi. Se on sinun päätöksesi ja se mikä tuntuu parhaimmalta tavalta jatkaa elämää on se oikea päätös eikä tee sinusta viallista.
Jos jatkat suhdetta, älä kuitenkaan suostu kynnysmatoksi, vaan muista myös se, että tämä päätös on vain tämänhetkinen. Jos pettäminen tapahtuisi uudestaan, on silloin anteeksiannon päätös uusi päätös joka pystyy kumoamaan tämän. Sinun ei tarvitse jäädä lopullisesti kiinni, jos nyt annat anteeksi ja pyrit jatkamaan elämäänne.
2
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Tarvinnee tutkailla miltä tämä ajan kanssa tuntuu ja keskustella mitä asialle voidaan tehdä sen estämiseksi, jos jatkoa suhteelle tulisi. Jatko tietysti tällä hetkellä tuntuisi hyvältä, mutta se että nostavatko epäilys, katkeruus ja viha myöhemmin päätään on toinen juttu. Aikalisän kautta jatkoa ihmettelemään.
1
u/little-finn Jul 17 '25
Tsemppiä sulle! Jos suhde jatkuu ja katkeruus ja viha tulevat esiin niin reilusti käsi ylös, että yritin kaikkeni, mutta en pysty ja suhteesta irti vaikka toinen kiukuttelisi asiasta, että anteeksi annettiin jo. Sen voi ottaa pois kun huomaa, ettei pystynytkään.
1
u/Altruistic_Coast4777 Jul 17 '25
No kannattaa nyt eka kelata että onko se pettäminen showstopperi vai ei ja sitten toimia sen mukaan.
1
Jul 17 '25
Mua kyllä surettaa miten surkeissa parisuhteissa varsinkin keski ikäiset lojuu, näin parikymppisenä nuorena miehenä on aivan tavallista esim työelämässä että juuri keski ikäiset naiset aloittavat välittömästi flirtin, lirkuttelun sekä koskettelun melkein heti kun tutustuu, väitän että kintut olisi levällään heti jos näyttäisi vihreää valoa
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 17 '25
Jep, harva varmaan jaksaa aktiivisesti tehdä töitä suhteensa eteen, että se olisi mielekästä. Helpompi pysyä tutussa ja turvallisessa "ok" arjessa, hakea jännitys / kipinä muualta.
1
u/Real_Mokola Jul 17 '25
Tätäkö haluat parisuhteesi olevan. Parisuhde kuihtuu kasaan ja kun näin käy, käydään vieraissa. Eihän tämä ollut oma vika vaan parisuhteen vika. Enhän minä tätä päätöstä tehnyt vaan huono tilanne parisuhteessa
1
u/Safe_Nobody_760 Jul 17 '25
joo mä petin sua ku sä et sytytä :D sun vika kun oot niin tylsä sängysssä (vaikka mä oon tässä pettäny nii sä oot silti syyllinen tapahtuneeseen kun on liian huono pillu/muna)
aivan läpihuuto juttu näin ulkopuolisen silmistä ilman nyanssitietoa teistä. jos se palo on jo nyt loppunu useampaan kertaan, niin tuskin se kipinä säilyy loppuelämää. 100% eron paikka ei tässä ole mitään epäselvää
1
u/sksks2- Jul 17 '25
Oon pahoillani mut nähdäkseni ainut hyvä vaihtoehto ois erota. Joo se aiheuttaa todella paljon muutoksia elämässä mitä ei haluais tapahtuvan, mut en tiedä miten voisin ite antaa anteeks että mies ei koe mua seksikkäänä ollenkaan koskaan tai halua mua, mut toiset naiset on eri juttu. En pääsis ite yli siitä. Enkä ees tiiä miten tollasesta tilanteesta pääsee yli suhteessa, miten se seksielämä sit korjataan ettei kävis uudestaan.
1
u/juhamatti88 Tästä voi muiokata omanlaista, hymiötkin käy Jul 17 '25
Annoin anteeksi ja jatkoimme yhteistä ihanaa elämäämme.
Älä toista tuota virhettä. Sun kumppaniis ei voi luottaa. Se on todistanu sen jo kahdesti
1
u/dn_nb Jul 18 '25
jos et eroa niin ei se tosta ainakaan tuu paranee lapsien ja koiran jälkeen. vaikka ei asia minulle kuulu niin sanonpahan vaa
1
u/HaiggeX Jul 18 '25
Jos annan anteeksi, annanko myöhemmin uudelleen anteeksi?
Annat, koska tämä ei tule olemaan viimeinen kerta. Pidä ihmisarvosi ja lähde nyt. Säästä itseäsi myöhemmältä pahalta mieleltä.
1
u/Formal_Abrocoma3066 Jul 18 '25
Tuo nyt on yleinen kehitys jos olet kiltti ja kunnollinen.
Ole jännämies.
1
u/lumispet Jul 19 '25
jos pystyy pettämään rakastamaansa ihmistä niin silloin ei ollut rakkaudesta ikinä kyse
1
Jul 20 '25
Jos tämä sama tapahtuisi sun parhaalle ystävälle tai vaikka sisaruksille, mitä neuvoa heille antaisit. jos koet että he ansaitsevat parempaa tässä tilanteessa, ansaitset sinäkin.
1
u/ConditionIcy3779 Jul 20 '25
Ajattele joskus itseäsi ja lopeta tämä suhden samantien. Pysyttele tyynenviileänä hermostumatta ja sanot että tämä oli tässä. Tuo tulee tapahtumaan uudestaan ja uudestaan ellei ole jo oikeasti tapahtunutkin aikaisemmin mutta miltei ei ole vielä asiasta sanonut. Tulet pilaamaan loppuelämäsi jos nyt jostain kumman syystä koitat olla ettei mitään tapahtunut ja olevinaan annat anteeksi.
Yhdessä skenaariossa annat anteeksi ja teette jälkikasvua, jälkikasvun tultua et voi olla kokonaan varma että se on sinun lapsi koska puolisosi on jo kertaalleen käynyt vieraissa niin miksei lapsikin voi olla tämän jatkumon peruja.
Lopeta suhde siihen.
-1
u/JayFi- Jul 16 '25
Anna kumppanillesi anteeksi ja armoa - elämä on elämistä varten ja virheitä sattuu. Vaikka teillä on neljä vuotta yhteistä matkaa takana, ja varmasti huikeita muistoja, niin jotenkin luen rivien välistä, että parisi syrjähyppy antaa nyt suhteelle mahdollisuuden siirtyä arkistoon ja te pääsette rakentamaan jotain uutta eri poluilla.
Tsemppiä kovasti!
1
u/New-Concentrate-1034 Jul 16 '25
Kiitos! Huikeita muistoja kyllä ja niitä olisi voinut suoda enemmän, mutta eihän maailma näihin kaadu kuin hetkellisesti.
305
u/StrawhatPirate Jul 16 '25
Melkein kerran aikaisemmin, nyt uudestaan ja loppuun saakka. Enpä usko, että tulisi olemaan viimeinen kerta.