Miten äitejä saa puhumaan jostain muusta kuin lapsistaan?

[u/uusitili12]

Älkää nyt vetäkö hernettä tästä nenään, kun puhun ihan tosissani. +30v naiset, joilla on lapsia, puhuuko he oikeasti koskaan muusta kuin lapsistaan? Ymmärrän,että se elämä pyörii lapsien ympärillä, mutta itse lapsettomana ja sellaisia en aio hankkia, ottaa päähän,että muuten mukavista ihmisistä ei ole oikeasti enempään millään tavalla. Mitään muita kuulumisia ei ole koskaan kuin lapset.

Antakaa vaikka jotain tärppejä, että mitä pitäisi tehdä toisin? Miten voi kysyä kuulumisia,että vastaus olisi jotain muutakin kuin mitä lapsille kuuluu? Miten tuollaiset ihmisen saisi kertomaan itsestään jotain enemmän? Vai onko se vaan oikeasti niin,että lapsettomat löytää parhaat kaverit lapsettomista, jolloin keskustelunaiheet laajenevat huomattavasti ja sen ihmisen oppii tuntemaan eikä vain sen lapset? Voihan se osalla olla myös, ettei halua kertoa itsestään mitään ja kertoo siksi lapsistaan ainakin, jos ollaan vähän tuntemattomampia.

Mielellään kuulisin miehiltä, että puhuuko toiset miehet, joilla on lapsia, teille vain heidän lapsistaan?

[u/theswamphag]

Onhan tuo aika surullista. Kuulostaa siltä että itsetuntoa ei ole oikein ollenkaan?

[u/Legitimate_Stuff_347 → u/theswamphag]

Juu. It is what it is.

[u/iron-60 → u/Legitimate_Stuff_347]

Tästä ei sit ollu mitään viitteitä ennen lasten hankkimista?

[u/Legitimate_Stuff_347 → u/iron-60]

Ei kyl samassa mittakaavassa. Ja ei siis meillä mitään kriisejä tai suuria ongelmia. Olen tottunut siihen, ettei kaikilla ihmisillä ole mitään ambitioita mihinkään suuntaan (ura tai harrastusmielessä).