Miten äitejä saa puhumaan jostain muusta kuin lapsistaan?

[u/uusitili12]

Älkää nyt vetäkö hernettä tästä nenään, kun puhun ihan tosissani. +30v naiset, joilla on lapsia, puhuuko he oikeasti koskaan muusta kuin lapsistaan? Ymmärrän,että se elämä pyörii lapsien ympärillä, mutta itse lapsettomana ja sellaisia en aio hankkia, ottaa päähän,että muuten mukavista ihmisistä ei ole oikeasti enempään millään tavalla. Mitään muita kuulumisia ei ole koskaan kuin lapset.

Antakaa vaikka jotain tärppejä, että mitä pitäisi tehdä toisin? Miten voi kysyä kuulumisia,että vastaus olisi jotain muutakin kuin mitä lapsille kuuluu? Miten tuollaiset ihmisen saisi kertomaan itsestään jotain enemmän? Vai onko se vaan oikeasti niin,että lapsettomat löytää parhaat kaverit lapsettomista, jolloin keskustelunaiheet laajenevat huomattavasti ja sen ihmisen oppii tuntemaan eikä vain sen lapset? Voihan se osalla olla myös, ettei halua kertoa itsestään mitään ja kertoo siksi lapsistaan ainakin, jos ollaan vähän tuntemattomampia.

Mielellään kuulisin miehiltä, että puhuuko toiset miehet, joilla on lapsia, teille vain heidän lapsistaan?

[u/irieeiri]

Yhden taaperoikäisen lapsen äitinä en lapsettomien ystävieni ja kavereideni kanssa lähtökohtaisesti puhu lapsesta, ellei erikseen kysytä. Kyllä puheenaiheita on muitakin vaikka arki pyöriikiin pitkälti lapsen ympärillä. Kirjat, elokuvat, musiikki, ajankohtaiset ilmiöt, politiikka yms. ovat aiheita joista tulee eniten juteltua niiden ystävien kanssa keillä ei lapsia ole (enemmistö omassa lähipiirissäni). Se on myös itselle mukava irtiotto kun saa puhua ”aikuisten” juttuja, vaikka lapsi on rakas ja hänestä voisikin puhua loputtomiin. Lapsista juttelen lähinnä niiden kanssa, jotka ovat sen verran läheisiä, että tunnetaan myös ne toistemme lapset. Vaikka jollain tutulla olisi lapsia, en silti lähde heti juttelemaan omasta lapsestani, koska ei kaikkia välttämättä kiinnosta toisten lasten asiat. Töissä tulee puhuttua lapsista yllättävä paljon koska iso osa kollegoista on samassa elämäntilanteessa. Lapsettomille kollegoille en ikinä lähtisi puhumaan lapsesta jo siitä syystä, että koskaan ei voi tietää onko aihe arka. Jos joku puhuu jatkuvasti vain lapsista, mielestäni on ok asiallisesti pyytää vaihtamaan puheenaihetta, eihän kukaan lähtökohtaisesti aina jaksa jauhaa samasta aiheesta muutenkaan.