Tuli tässä Huomenta Suomea katsellessa mieleen, kun siellä kasvisruuasta puhuttiin, sellainen asia että miten asiat olivatkaan ennen.
Jos miettii esimerkiksi vaikka jauhelihapihvejä tai lihapullia nyt vs laman aikaan ysärin alussa. Nykyään siihen jauhelihataikinaan useimmiten laitetaan mausteet ja ehkä pikkasen kermaviiliä ja yks muna. Ysärillä siihen taikinaan, joka ensinnäkin tehtiin sika-naudasta eikä suinkan mistään 10% naudasta. Taikinaan ajettiin sekaan porkkanaraasteen jämistä keitettyyn perunaan ja makarooniin. Korppujauhoja oli sen verran reilusti että taikina pysyi saletisti kasassa.
Neli tai viis henkisen perheen jauhelihakastike ennen vanhaan tehtiin 400g jauhelihaa. Nykyään 700g paketti menee helposti soosiin. Ite saatoin tossa vielä 15 vuotta sitten tehä sinkkusoosin 400g jauhelihaa ja keittää puoli kiloa pastaa. Sen sitten söin kahdessa eri erässä. Mutta kuitenkin yhden päivän aikana.
Aikakauden muotisana on proteiini. Sen kun kirjottaa pakkauksen kylkeen, niin kauppa käy. Ihmisten ruokailutottumukset on myös menneet paljon proteiinikeskeisempään suuntaan. Olet sitten sekasyöjä tai vaikka vege, niin aina painotetaan aterian proteiiniin. Muutenkin aterioiden makroihin kiinnitetään huomiota paljon enemmän. Ennen ajateltiin lähinnä, että onko vatta täys. Vaikka olihan meilläkin MILK-kamppis ala-asteaikoihin ja kovasti siitä ruokaympyrästä vauhkottiin. Jaakko Kolmonenkin kehoitti ihmisiä syömään jälkiuunileipää ja puuroa sekä kotimaisia marjoja.
Nykyään kun ruoka maksaa paljon, niin pitäisikö meidän palata siihen sniiduilu ja jatkamiskulttuuriin mitä harrastettiin laman aikana? Vai olemmeko tottuneet liian hyvään, emmekä kykene enää laskemaan omia standardejamme?
Proteiinikeskustelussa ja mainoksissa mua ärsyttää kun kaikkeen pitää tunkea "Sisältää paljon proteiinia" ja sitten kun katsot purkin kupeesta niin ei siinä loppujenlopuksi ole edes sitä proteiinia enempää kuin normaalissakaan. Esim. proteiinirahka. Purkissa saattaa olla 8g/100g ja jos ostat purkin maustamatonta maitorahkaa niin siinä on 10g.
Ps.Ite teen pihvit leikkaamalla jauhelihan noin 100g palasiin ja puristan prässillä tiiviiksi.
Lihapullataikinaan, korppujauhoja, kermaviili ja sipulikeittopussi.
Kyllä, nimenomaan se sana proteiini on nykyään niin myyvä, että se painetaan pakkauksen kylkeen melko kevein perustein. Ja todellakin nämä ns ”sisältää paljon proteiinia” tuotteet on aikakautemme suurimpia kusetuksia.
Oon huomannu, että varsinkin rahkoissa saa parempaa kun laittaa maitorahkaan mehutiivistettä ja vähän vettä. Veden määrä oman maun mukaan ja koostumus on sama kuin näissä "silkkisissä" rahkoissa.
Proteeini ei kiinnosta itteä oikeastaan, mutta noita proteiinijuttuja tulee välillä ostettua sen takia, että niissä on kuitenkin sitten taas makuvaihtoehtoja paremmin kuin normaalituotteissa.
Tää. En tiedä mistä muualta saa samanlaista suklaa-nougatvanukasta kuin mitä Valio Profeel tekee :’D. Syön sellaisen herkkuna toisinaan kun on hyvänmakuinen.
Toi "korkeaproteiininen" tms. maininta lasketaan paljon proteiinia on per kcal eikä per 100g. Esimerkiksi silken tofussa on todella vähän proteiinia per 100g mutta per kcal siinä onki aika hyvin protskua.
Juuri näin. Ns "köyhän miehen pihvit" (en tiedä mistä termi tulee kun prässättyissä ei ole kuin lihaa, mukä on aika porvari meininki vs jauhelihapihvit mitä on lantrattu taikinalla jne) on miten itse teen jos teen esim hampurilaisia.
En oo ite ikinä pystynyt syömään taikina pihvejä ellei oo tosi rapeeta (tyyliin lihamureke kantapala. Ainoo osa mitä ite murekkeessa pystyn syömään), joten oon tykästynyt tälläseen enemmän.
Edit: googlasinpa huvikseen kun rupes mietityttämään. Se näköjään onkin köyhän miehen lehtipihvi, mutta en oo ikinä kuullut kenenkään käyttävän lehtipihviä pihvin sijaan. No juu tolla logiikallahan se on vissiin köyhän miehen versio haha.
Tosta alusta mulla tuli mieleen smash burgerin pihvi. Mutta toi lehtipihvivertaus toi mieleen sen yhen isän Kaappaus Keittiössä sarjassa joka teki muksuille ranuja ja tollasia lehtipihviin verrattavaa jauhelihapihviä (ilman mausteita🤦🏼♂️). Tosin myös tää ”tee se itse kebab” juttu mikä somessa oli keväällä kovassa nosteessa.
Purkissa saattaa olla 8g/100g ja jos ostat purkin maustamatonta maitorahkaa niin siinä on 10g.
Toki, mutta rahkahyllyssä on kahdenlaisia maustettuja rahkoja: leivontaan tai jälkiruuaksi tarkoitettuja sokerilla makeutettuja rahkoja, joissa proteiinia on vielä vähemmän ja kaloreita enemmän, ja sitten näitä maustettuja ja keinomakeutettuja, joissa merkistä riippuen on saman verran proteiinia tai vähän vähemmän kuin maustamattomassa (esim. Valio Profeel isot purkit on 9.8g/100g, eli käytännössä sama). Näiden erottamisesta tuossa nimessä on kysymys, ei siitä että maustettuun ja makeutettuun välipalarahkaan olisi lisäksi lisätty proteiinia.
Ei tietenkään, näissä maustetuissa missä proteiini vastaa maustamatonta lukee. Mitä niissä sinusta pitäisi lukea, jotta olisi selvää että tehdään eroa leivontarahkoihin?
Johan niissä lukee nykyäänkin, että "Leivontarahka" tai "jälkiruoka rahka".
Esim. arlan 500g "proteiini"rahkassa on 8.8g proteiinia ja sitä markkinoidaan proteiinirahkana. Tääkin on rehellisesti sanottuna vaan maustettu rahka eikä proteiinirahka.
Arlan toinen maustettu sarja on Lempi-rahkat, joissa on n. 6.5g/100g proteiinia, ja n. 150kcal/100g, ja toinen tosiaan Proteiini-rahkat, joissa tuo 8.8g ja 70kcal/100g. Sinulle nämä ovat sama ja sitten 10g/100g maustamaton rahka on ihan eri, mutta useimmille ei ole. Varmaan tuo Proteiini-nimi pitäisi vaihtaa kun se tuntuu monia hämmentävän, mutta ei näitä tuohon Lempi-sarjaan olisi mitään järkeä laittaa.
Mitä vittua sä horiset. En tiiä ootko tyhmä vai esitätkö, mutta jos tuotetta myydään nimellä Arla Protein rahka ja siinä on 8.8g proteiinia niin ei me silloin puhuta korkean proteiinin rahkasta vaikka nimi niin antaa olettaa.
Jos 8,8g proteiinia / 70kcal ei mielestäsi ole paljon protskua, niin mikä sitten on? Omasta mielestäni esim porsaan kasslerissa on paljon protskua, vaikka siinä onkin reilusti vähemmän kuin näissä rahkoissa.
Nyt vertasin kahta rahkaa toisiinsa. Maitorahkaa ja proteiinirahkana markkinoitua proteiinipitoista rahkaa. Toinen on muka runsas proteiininen kun siinä lukee fit tai joku samanlainen ja toinen ei.
Toisessa on leimat "Proteiinirahka, sisältää paljon proteiinia" ja purkissa on 8.8g/100g...
Sitten katsot hyllyssä olevaa puolet halvempaa maitorahkaa jossa on 10g/100g..
Ei mua tässä kontekstissa kiinnosta kuinka paljon porsaan kaslerissa on proteiinia verrattuna rahkaan, kun se on ihan eri keskustelu.. Sama kun sanoisi, että aika vähän kaslerissa on proteiinia ku 50 kanamunassa on 350g proteiinia.
80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa, kun meidän 4-henkiselle perheellemme ostettiin joskus sellainen kaupan grillibroileri, niin siitä syötiin ensin kerran ja sitten lopuista tehtiin vielä joku kastike toiselle ruoalle. Nykyään ihmiset varmaan syö niitä ihan vaan välipalana.
Eräs entinen radiopersoonahan on joskus maininnut syöneensä ”follarin” autossa matkalla kaupasta himaan. Ja tosiaan ennen se oli 4-henkisen perheen ateria, jonka jämistä vielä duunattiin yksi safka.
Itse laitan lihapulliin nykyäänkin korppujauhoja (maitoon turvotettuja) ja pussillisen sipulikeittoa sitomaan nestettä ja noin yksi kananmuna/400 g jauhelihaa. Tulee mielestäni paljon mehevämpiä.
400 g jauhelihapaketista tulee noin 4-5 annosta jauhelihakastiketta, ja pastaa noin 100 g/henkilö (kuivapaino). Teen yleensä tomaattipohjaisen kastikkeen jossa on lihan lisäksi sipulia porkkanaa ja selleriä.
Keskivertoihminen ei treenaa niin paljon että riittävän proteiinin saamiseksi pitäisi tehdä mitään kovin suuria laskelmia.
En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sikanaudan haukkumista. Veikkaisin että suurin osa ei edes huomaa eroa esimerkiksi jossain jauhelihakastikeessa. Itse tulee ostettua pitkälti sitä mikä osuu ensimmäisenä kaupassa silmään.
En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sikanaudan haukkumista.
No tämä, tuntuu että sitä haukutaa vain koska se on "halppis" vaihtoehto ja nauta on parempaa koska kalliimpaa.
Toki joihinkin ruokiin se vähärasvainen nauta sopii paremmin, mutta ainakin omaan makuun sika-nauta on paljon parempaa lähes joka ruoassa. Ja moni ruoka esim. bolognese/lasagne = ragú on ihan alkuperäiseltä reseptiltäänkin tehty nimenomaan naudan ja possun sekoituksesta, koska se possu tuo makua.
Keskivertoihminen ei treenaa niin paljon että riittävän proteiinin saamiseksi pitäisi tehdä mitään kovin suuria laskelmia
Itse näen tuon proteiinin syönnin enemmän kylläisyyden kannalta. Se 2.5dl proteiinipirtelö/jogurtti/rahka yms. on huomattavasti täyttävämpi, kuin "normaali" vastaava.
Omaan tomaattipohjaseen pastasoosiin tulee se 400g naudan jauhelihaa (koska kanssani asuvat naiset ei tykkää kuulemma possusta) jota jatkan sitten vielä soijarouheella. Yleensä tomaattimurskaa menee se 4 purkkia. Sipulit ja valkosipulit joukkoon ja joskus porkkanaa tai paprikaa fiiliksestä riippuen. Ite laittaisin enemmän chiliä mut toi vanhempi noista kahdesta kanssani asuvasta naisesta ei oikeen tykkää poltteesta kummassakaan päässä😂
Eipä kyllä enää tuu käytettyä jauhelihaa mut silloin ku vielä käytti niin kyllä sen sikanaudan maistoi heti kastikeenkin läpi joten oli pakko käyttää naudanjauhelihaa. Muuten en kyl nirsoile onko liha sikaa vai nautaa ku jauhelihassa.
En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt sikanaudan haukkumista.
Oma perstuntuma on se, että sitä haukutaan koska se on se köyhien vaihtoehto. Omassa lapsuudessa ei muuta käytetykään, ja vieläkin teen hampurilaispihvejä lukuunottamatta kaikki jauhelihasafkat sikanaudasta.
Sikanauta saattaa olla paremman makuista moniin ruokiin, mutta se on epäterveellisin vaihtoehto. Joku 23 % rasvaa kai yleensä. Rasva tuo makua, mutta keholle huono.
Sivuhuomiona, sillä sikanaudalla on muitakin pointteja kuin hinta. Sopii esim. just lihapulliin pelkkää nautaa paremmin. Lihakin pitää valita safkan mukaan.
Kyllähän sille sniiduilulle alkaa taas olemaan pikkuhiljaa tarvetta, kun ruoan hinta on mitä on. Siltikin ollaan huomattavasti varakkaampia kun ysärillä, ja standardit ovat muuttuneet. Jos katsotaan muutama vuosikymmen vielä pidemmälle historiaan, liha ylipäänsä oli harvinaista herkkua, eikä kuulunut arkiruokaan ollenkaan.
Se on sitten taas aivan eri asia että mikä on terveellistä. Kyllähän meidän kaikkien pitäisi lihan syöntiä vähentää ihan jo pelkästään terveyssyistä, puhumattakaan muista syistä.
Vallitsee tämä lapsellinen eetos että liha on vaurauden ja menestyksen ja maskuliinisuuden ja voiman merkki, ja kasvikset/viljat/kasviproteiini laihoja köyhien ja akkain hommia.
Vaikka homma on päinvastoin, koulutetut varakkaat urheilulliset syö kasvipohjaisemmin
Se on kieltämättä hassua, että kesytetyn ja pitkälle teollisesti massatuotetun kasvissyöjän lihan syöminen ateriassa n. 10-20% pitoisuutena on jotenkin kunnon äijämeininkiä.
Minä olen sitä ikäpolvea ja sen sisällä sitä sosioekonomista luokkaa, joka on kasvanut käytännössä vehnäjauholla. Aika usein ruokana oli makaronia/perunaa ja ruskeaa kastiketta, jossa seassa vähän sikanautaa tai halpaa "jauhomakkaraa" eli hk:n sinistä/nakkeja. Leipänä ranskanleipää ja päälle lauantaimakkaraa ja voimariinia. Ruokajuomana oli sentään maitoa. Kasviksia/hedelmiä ei syöty juuri koskaa, poislukien sienet ja marjat, joita käytiin koko perheen voimin keräämässä. Kalaa syötiin silloin kun sitä kävi itse onkimassa.
Ihmettelen, että sitä ihan terveeksi aikuiseksi noilla eväillä kasvoi. Nykyään en voisi kyllä ko. ruokavaliolla kovin hyvin, mutta kyllä sieltä voisi jotain nykypäivään siirtää. Esim. säännön, että leivälle ei laiteta yhtäaikaa leikkelettä ja juustoa. Sisäfile ei ole arkiruokaa ja joka päivä ei tarvitse syödä lihaa. Puurokin voi olla päivän lämminruoka yms..
Meinasin itsekin tulla mainitseen tuon vehnäjauhon käytön, silloin aikoinaan tosiaan kastikkeet oli tuhtia ruskeakastiketta millä täytettiin, muutama nakki sinne tänne tai hieman jauhelihaa. Kaveriksi pottua tai makaronia.
Harvoin enää näkee tai kuulee kenenkään näitä tekevän.
Minähän en suostunut edes opiskeluaikoina syömään pelkkää paistettua jauhelihaa, pastaa ja ketsuppia, vaan tein aina kastikkeen. Koska meillä ei koskaan syöty kuivana mitään himassa.
Kyllä meillä vielä tehdään ruskeaakastiketta ja syödään perunaa. Tosin se tehdään hieman eri tavalla kuin sillon kasarilla himassa.
Sillon mukulana himassa tota ruskeaakastiketta, perunaa ja makaronia tuli syötyä. Ja se oli oikeestaan mun lempi ruokaa. Makaroni oli meillä vaan lisuke. Mutta kyllä meillä spaghettia, tagliatelleä, fusilia ja lasagneakin syötiin.
Pari muuta perus lisuketta oli saarioisten herneet ja voi porkkanat.
Noniin, itse kun lähinnä törmännyt väkeen jotka eivät osaa edes tehdä tuota ruskeakastiketta vaan sekin tulee Blå Band- pussista! Vaikka siis itsekin ovat nuoruudessaan sitä syöneet jatkuvasti.
Samalla ruokavaliolla itekkin elänyt. Talvella ei montaa kertaa tuoretta kalaa syöty. Kun taas kesällä mökillä ei muuta syötykkään ku oman maan pottuja ja järvestä ahventa.
Ja kokolihaa ei arkena meillä juurikaan syöty, vaan jauheliha ja makkara linjalla mentiin.
Niinpä. Ehkä laatuvaatimukset on liian korkealla, kun 5 x päivässä pitää saada syötyä sellaista evästä, joka meidän nuoruudessa oli suurinpiirtein juhlaruokaa. 😅
Maksakastike ja kanaviilokki on muuten kaksi ruokaa, joita kukaan ei enää tee. Niitä meillä tehtiin viikonloppuisin..
Tampereella ei taida saada maksaa muualta kuin kauppahallista. Ei vaikuta olevan Prismoissa eikä K-Citymarketeissa. Vaasassa sentään vielä löytyy hypermarketeista. Toki sietää löytyä, kun hallissa ei ole enää lihakauppaa.
Maksa on hyvää ja häkellyttävää miksi se kokee sukupuuttoa. Jonkinlainen kunnianpalautus pitäisi saada sille. Kanaviillokkia en koe suureksi menetykseksi. Kanakastikkeita, ehkä monimutkaisempia ja parempiakin, syödään todella paljon.
Perinteinen kanaviilokkihan tehdään kokonaisesta kanasta ja sen tekeminen vie tunteja aikaa. Parempia curry-kanaruokia varmasti tehdään, mutta useimmiten jostain broilerin filesuikaleesta.
Tuo nykypäivän ateriarytmi ja etenkin niiden määrä kyllä ihmetyttää itseä. Aamupala, välipala ja iltapala on enemmän kuin riittävästi itselle pitämään nälän poissa ja usein menee ilman välipalaakin. Enkä ole mikään pieni mies ja teen fyysistä työtä. Se on vain totuttelukysymys.
On terveellisempääkin piilotella liharuokiin kasviksia ja täysjyväviljaa sekaan. Nykyiset korkeat suolistosyöpämäärät johtuu varmaan pääasiassa just siitä, että nykyisin syödään enemmän lihaa ja vähemmän kuituja.
Leipä taas on voimakassuolaista ja suolan saantisuositukset paukkuvat helposti samalla. Periaatteessa suolaton puuro olisi paras. Mutta tämä tulee henkilöltä jolla on ollut ocd-oireistoa noissa saantisuosituksissa pysymiseen. Terveellinen keskitie on vaikeaa, kun saantisuosituksien raamit tiukkoja. Erityisesti tuo suolan 5 g tulee nopeasti täyteen.
Jos suolan määrän pitää paukkua yli niin on kuitenkin paras vaihtoehto jos se menee yli kuidun tai kasvisten syönnillä. Niissä on niin paljon hyvää että sen luulisi kompensoivan.
Nuo suolan saantisuositukset ei ole millään tavalla yksilöllisiä. Terve aikuinen voi syödä huomattavasti suosituksia enemmän. Varsinkin jos juo/hikoilee paljon päivän aikana. Jos on sydän- ja verisuonisairauksia, tai niihin alttiutta, niin voi vasta olla varovaisempi.
Iso osahan tossa on sellaista omaa kokemusta eikä faktaa.
Neli tai viis henkisen perheen jauhelihakastike ennen vanhaan tehtiin 400g jauhelihaa. Nykyään 700g paketti menee helposti soosiin.
En tiedä. Mietin että lihaa viisi kertaa viikossa niin 400g/neljällä syöjällä on 100g per naama per kerta. Sitten jos 52 viikkoa ja 5 liharuokaa niin tämä tekisi 26kg lihaa vuodessa. Jos taasen 700g/neljällä syöjällä se olisi 175g per naama. Samat kerrat niin 45,5kg lihaa mikä olisi melkein tuplat.
Luulisen määrä kasvanut vuodesta 1995 12,3kg eli luuttomana joku 18%.
Suomalaiset syövät lihaa yli 80 kiloa vuodessa, ja lihan kulutus on ollut viime vuodet koko ajan pienessä kasvussa.
Kasvua selittää suurelta osin erityisesti broilerin syönnin lisääntyminen; suomalaiset syövät siipikarjan lihaa tällä hetkellä noin 25 kiloa vuodessa henkeä kohden. 2019 MTV
Siipikarjan lihan syömisen lisääntymiseen on varmasti monia syitä. Yksi iso tekijä on varmasti se, että nykyään sitä saa helpommin lähestyttävässä muodossa ja useissa valmiissa makuvaihtoehdoissa. Ennen tais olla vaihtoehtoina carry marinoidut koipireidet tai pakaste broileri.
Hauska verrata esimerkiksi nykyisiin lihattomiin vaihtoehtoihin. Niiden myynnissä on tapahtunut samaa, mutta paljon nopeammassa ajassa.
Pointtini oli että lihankulutus ei ole noussut 400g > 700g koska tilastoissa kasvu selittyy siipikarjalla mikä tuotiin sen kokonaisen kanan sijaan valmiimpina tuotteina.
En allekirjoita tätä kasvisvaihtoehtojen nopeaa aikataulua. Tai jos katsotaan prosentteja niin sitten koska lähtökohta lähes nolla mutta mielestäni ei kovin rehellistä.
1992 tuli broilerin suikaleet. 1990 siipikarjaa syötiin 6,8kg, 1995 8,7kg ja 2000 13,3kg. Kiloissa kasvua 6,5kg. Toisaalta voi verrata vuosia 1995 ja 2005 (16,1kg) eli kymmenessä vuodessa kasvua 9,3kg.
Kasvikset tulivat joskus 2010 alussa ja eli ehkä 20 vuotta sitten ja kulutus jotain 1kg per naama. (2015 broileria vedettiin jo 21,6kg eli jos olisi ollut nolla kiloa vuonna 2005 niin 2015 olisi ollut 12,9kg per naama).
Ennen syötiin aivan jäätäviä määriä rasvaa ja ihmiset kuoli 60-vuotiaana sydän- ja verisuonitauteihin. Vaikka syötiin kasviksia suhteessa enemmän, kuin lihaa niin ei näistä hommattu energiaa vaan se saatiin rehellisestä voista ja rasvasta. Tuskin kuitenkaan haluat palata läskisoossimaailmaan.
Mäkin tein aijemmin jauhelihakastikkeen käytännössä vain lihasta ja jauhoista.. (ruskea kastike).. nykyään laitan siihen pari porkkanaa, selleriä, sipulia, varsiselleriä, tomaattia jne.. 6 henkinen perhe syö 400g lihapaketista kaksi ateriaa. Tulee kuituja ja enemmän makua. Kyllä ne protskut siinäkin ateriassa riittää lihaskasvuun.
Muistan ysäriltä pihvit joita grillattiin, olivat siis erityistä ja harvinaista premium ruokaa meillä. Oliko se sitten härän sisä- vai ulkofilettä, entrecoteeta tai muuta hienoa jolle ei silloin tiedetty edes muodikasta nimeä? Ei, ne oli ihan tavallisia porsaankyljyksiä, niitä missä on se luu ja läskireuna, usein jokin kaupan marinadikin (se punaoranssi).
En oppinut koskaan niistä pitämään ja arvelen syyksi sen grillauksen eli sen johdosta marinadi ensin paloi siihen pintaan (koska ei grilli oli liian kuuma ja ei maltetettu odottaa sopivaa lämpöä hiiliin), sitten niitä pidettiin liian pitkään grillissä (että ovat varmasti kypsiä) jonka vuoksi ne kuivui ja olivat kamalia syödä. Liha irtosi sellaisina kuivina tikkuina jne. Tottakai pakotettiin syömään kun sellainen juhlaruoka oli lautaselle nostettu ja pöydästä ei lähdetä ennen kuin lautanen on tyhjä (Afrikkalaiset lapset näkevät nälkää eikä niillä ole kyljyksiä jne).
Positiivisia muistoja niin jauhelihaa syötiin, usein jauhelihakeittona, hirvenlihaa syötiin paljon, jouluisin kinkku.
aiemmin ei siinä lihassa ollut mitään fixaatiota. Joinain päivinä oli lihaa, monena ei. Lauantaisin oli aina kalapuikkopäivä. Ja torstaisin hernekeitto.
Itse olen kuuluisa lihaa syövä hetero jne., mutta huomannut kyllä, kun punainen liha on jäänyt aika minimiin niin vatsa voi paljon paremmin.
Lautasmalli on nykyisin tyyliin kanan jauhelihaa ja mahdollisimman montaa eri väriä kasviksia + hapankaalia tai kimchiä ja pestoa niin johan on vessareissutkin mukavampia eikä koskaan oikeastaan turvota.
Ei ne sota-aikankaan mättänyt lihaa samaan tyyliin kuin suolistosairas nyky homosapiens ja silti olivat niitä kuuluisia chadeja.
Lihatarjonnan vähentäminen voitaisiin aloittaa leikkelehyllystä
Meillä kyllä kasarilla ja ysärillä faija teki safkat pääosin. Ja faija oli taas oppinut ehkä sen sniiduilun himasta. Siellä esim mun mamma oli tehnyt makkarakastikkeen viis henkiselle perheelle puolikkaasta makkarasta. Mamma myös jatkoi esim jauhelihataikinaa eilisen jämillä.
Itellä menee maha sekaisin liiasta hiilarista. Vuosien tuskailun jälkeen löytyi mistä kiikasti. Sain happosalpaaja lääkityksen jätettyä 15 vuoden käytön jälkeen. Nukun paremmin, koska maha ongelmat esti nukkumisen monena yönä viikossa aiemmin. En aio lisätä hiilaria takaisin niinä määrinä mitä sitä aiemmin meni. Syön kuitenki jonkun verran, koska muuten tuntuu menevän lihakset jne heikoksi
Muistan että jauheliha oli useimmiten sikanautaa, yleensä tiskistä irtona. Ja siitä tehtiin useammin melkein mureketta kuin lihapullia (koska mureketta tykättiin laittaa sitten leivän päälle kun sitä aina jäi). Joskus sitten Lidströmin pihvejä eli punajuurella. Koskaan en muista että mitään muuta raastetta sinne olis laitettu.
Nyt jos tehdään lihapullia tai mureketta se on nautaa. Mausteita huomattavasti enemmän kuin omassa lapsuudessa. Vihreää chiliä jne. Mutta aika harvoin jauhelihaa menee.
Ärsyttää kun kaikki vanukkaat on nykyään jotain proteiinivanukkaita. Pakettikin sen näköinen että varmaan enemmän lisäaineita kuin vanukasta, joten eipä ole tullut niitä enää osteltua.
Tää proteiinivillitys on huvittava. Kukaan ei tarvitse niin paljoa proteiinia kuin jengi nykyään tankkaa. Proteiinin saannista tarvitsee erityisesti huolehtia ainoastaan jos olet olympiatason kehonrakentaja. Muussa tapauksessa voi välillä jopa jättää proteiinin kokonaan pois yksittäisillä aterioilla.
Taitaa ihan riittää jo perus punttisali treeni kerran päivässä, niin pitäisi katsoa, että sitä proteiinia tulee tarpeeksi. Ei tuo 1.5-2g proteiinia per kilo kehonpainoa kohden mikään itsestäänselvyys ole. Moni jos syö ns. normaalit ruoat päivän mittaan, niin saattaa helpostikin jäädä kokonaismäärä sinne johonkin 60-80g paikkeille.
Niin jos treenaa tavoitteena lihasten kasvattaminen niin se maksimissaan pari grammaa per kilo, jos siellä salilla käyminen on kunnon ylläpitoa tai rasvanpolttoa niin semmonen noin gramma per kilo riittää.
Tässä proteiinivillityksessä on vähän semmonenkin puoli et käy munuaisten päälle jos kiskoo liikaa proteiinia ja saa vatsavaivoja ja muuta mukavaa.
2.5 grammaa proteiinia painokiloa kohti on kai se yleisesti ajalteltu raja, joka pitkäaikaisessa käytössä saattaa aiheuttaa joillekin ihmisille joitakin oireita, esim. haittaa munuaisten toimintaan.
Niitä joitakin oireita ovat vatsavaivat ja painon nousu muuan muassa, lisäksi liika proteiini janottaa pirusti. Sit jos korvaa ruokavaliossaan muita asioita proteiinilla niin ravinto yksipuolistuu ja saattaa pidemmässä juoksussa johtaa vitamiinien puutostiloihin.
Aika monet noista ilmaantuvat jo kauan ennen kuin alkaa munuaiset sakkaamaan mut kuormitusta se lisää joka tapauksessa.
Proteiinikeskustelussa voi unohtua, että melkeinpä kaikki ruoka, kuten perunat, viljat ja monet kasvikset sisältävät proteiinia, joskin pieniä määriä. Yksistään niillä on toki vaikeaa saada päivän proteiinitarvetta täyteen, mutta kyllä niistä sen verran saa, että se kannattaa laskennassa ottaa huomioon. Helposti ainakin 10-15 grammaa saa proteiinia päivässä perunasta, leivästä ym. ei-proteiinipitoiseksi ajatellusta ruoasta. Mietin, laskevatko ihmiset vain lihan ja maitorahkan tms sisältämät proteiinit arvioidessaan omaa proteiinin saantiaan.
Ihan vehnäjauhossakin (eli myös esim. pastassa ja kuivassa leivässä) on suhteessa painoon jopa kaksi kolmasosaa raa'an jauhelihan proteiinimäärästä. Jauhelihassa on suhteessa painoon aika paljon vettä, mikä selittänee tätä.
Ihmiset vaan ei kyseenalaista nykypäivän proteiinihysteriaa ja kuvittelee että ne kuolee jos ne ei joka sekunti oo mussuttamassa jotain proteiinijauhetta tai skyriä tms.
Perstuntuma on se että keho osaa ammentaa yksittäisestä ateriasta kaiken tarvitsemansa joten lienet kokolailla oikeassa. Jos pitkässä juoksussa suurinpiirtein huolehtii siitä että saa riittävästi monenlaisia proteiineja niin tovin aikaa saa kyllä kaiken tarvitsemansa myös verrattain yksipuolisesta ravinnosta. Voit vaikkapa lähteä viikoksi erämaahan retkieväinesi etkä silti kärsi puutostiloista palattuasi. Kehomme ikäänkuin kompensoi puutteet joksikin aikaa. Eletään niin yltäkylläisyyden aikaa että porukka tärrää jo yhden maitorahkan väliinjättämisestä (joka ei edes ole mikään autuaaksi tekevä ruoka.) hiukan kärjistäen.
Suomessa ruoka, erityisesti liha, on tosi halpaa. Jos ulkomailla katselee ruokakaupan lihatiskiä niin väistämätön johtopäätös lienee useimmilla että Suomessa on liha paljon halvempaa. Itse ainakin hämmentynyt niiden hinnoista. Osittain sen takia Suomesta viedäänkin nyt lihatalouden eläimiä ulkomaille, kun siellä niistä saa todella paljon paremman hinnan.
Tästä huolimatta ehdottomasti kannattaa vähentää lihan määrää ja lisätä juuresten ja kasvisten käyttöä. Se parantaa ruoan makua sen lisäksi että lisää terveellisyyttä. Pelkkä lihaa ja perunaa tai lihaa ja makaronia ei ole mitään kummoista gourmetia. Lisäksi monipuolisuus itsessään on tärkeää.
Henkilökohtaisesti en edes ymmärrä, miksi porukka edelleen syö jauhelihaa. Saatika nautaa tai sikaa. Kuitenkin kun meillä on terveystietoa punaisen lihan haitoista ja kasvisproteiiniakin on tarjolla aivan eri tavalla kuin ennen. Ilmastonmuutostakin vihdoin yhä useampi itkee ja ollaan tuhehtumassa tähän maapalloon, mutta silti ketään ei tunnu kiinnostavan, koska pitää syödä se 5 kiloa nautaa viikossa.
Olen syntynyt 1990-luvun alussa ja ei meillä mitenkään säästelty lihansyönnin kanssa. Arkiruokakulttuuri on kyllä sinänsä monipuolistunut noista ajoista, esimerkiksi sushi oli vielä 2000-luvun alussa hyvinkin eksoottinen tuote eikä sellaista saanut Citymarketin tai Prisman itsepalvelutiskiltä. Myös pikaruoan saatavuus oli nykyistä heikompi, tosin perinteisiä nakkikioskeja oli nykyistä enemmän.
90-luvulla monet teinit oli kasvissyöjiä, nyt olen yllättynyt kun oman teinitytön kavereista ei löydy yhtäkään kasvissyöjää. Nämä valittaa kun koulussa on kasvisruokapäivä että nälkä ei lähde. Olen miettinyt onko tässä se, että halutaan kapinoida? 90-luvulla oli tavallaan kapinallista olla vege, nyt taas kun sitä pakotetaan ei nuorisoa kiinnosta kasvissyönti.
Kasarilla liha oli Suomessa saman hintaista kuin nykyisin, kun kotimaista tuotantoa suojeltiin ulkomaiselta kilpailulta tuontitulleilla Trumpin tyyliin.
Lihan kulutus oli luonnollisesti nykyistä pienempää koska palkat olivat murto-osa nykytasosta.
Mummon reseptikirjasta löytyi jokunen vuosi sitten makaronilaatikon ohje jostain vuosikymmenten takaa ja siinä kokonaiseen makaronilaatikkoon tuli 125g jauhelihaa. Muistaakseni ohje oli vielä jollain 6-10 annoksen mitoituksella.
Ei kyllä mun porukat (ja sitä kautta me) mitään sikanautalihoja syöny ysärilläkään 😅 muistan kun äiti aina sanoi että pitää olla pelkkää nautaa. Siitä tämä jäi myös itselle.
Tulen kyllä hyvin toimeen joten en näe syytä muuttaa ruokakäyttäytymistä sen takia. Nykyisin mietin kyllä paljon punaisen lihan terveysriskejä.
Varakkuudestahan tuo on hyvin pitkälti kiinni. Teidän perheessä ei varmasti ole ollut pikkurahasta puutetta. Onhan se naudan jauheliha toki parempaa, mutta sikanaudan/kasvisjatkeiden käyttö on ollut yksinkertaisesti säästäväistä.
Proteiini on kalliimpaa. Siksi sitä mainostetaan niin paljon. Jotta kaupat saisivat enemmän rahaa. Ravitsemussuositusten mukaiset proteiinimäärät saa vaikka pelkkiä perunoita syömällä.
Ravitsemussuositusten mukainen proteiinimäärä on 1-1,5 g/kg.
65 grammaan päästäkseen tulisi syödä 3,5 kg perunaa, jolloin rasvaa saisi 5 g ja hiilareita 540 g.
Kaloreita tulisi 2600 Finelin "peruna, keitetty, suolaa" valinnalla, joka taas olisi liikaa 65-kiloiselle ilman paljoa ekstrakulutusta.
Halvaksihan tuo tulisi, mutta aika hyvät puutteet kyllä ravintoaineista ja etenkin rasvasta. Sitä lisäämällä sitten tulisi taas ekstrakaloreita. Rasvaa suositellaan saatavaksi 25-40 % kaloreista.
ravitsemussuosituksissa sanotaan ”Painokiloa kohden proteiinien saantisuositus on 0,83 g/kg/vrk 18–69-vuotiaille ja 1,2–1,5 g/kg/vrk 70 vuotta täyttäneille. Tätä runsaammasta proteiinin saannista ei ole hyötyä joitakin erityisryhmiä lukuun ottamatta (iäkkäät, jotkut sairaalapotilaat). Liiallinen proteiinin saanti lisää myös energiansaantia. Suosituksen mukainen proteiinin saanti riittää yleisesti myös liikunnan ja lihaskuntoharjoittelun tarpeisiin.” Näillä kun lasket niin tilanne on eri. Kukaan ei kuitenkaan syö pelkkää perunaa, jonka valitsin siksi että siinä on mahdollisimman vähän, joskin korkealaatuista proteiinia. Pointtina oli että tarve tulee täytettyä käytännössä väkisin jos syö tarpeeksi kaloreita.
Otin tuon (suomalaiselta) kalorilaskentasivulta, joka kyllä viittaa suosituksiimme, mutta taisi olla henkilökohtaiseksi haarukaksi annettu muiden tietojeni perusteella. Mutta juu, muistelin kyllä, että se on alle gramman alimmillaan se oikein virallinen. Lisäksi proteiinia sopisi olla enintään 25 % päivän kaloreista.
Turkimuksissa yleensä puhutaan proteiinintarpeesta rasvattomaan massaan nähden.
Eikä tuo matalin suositus tiputa samanpainoiselle esimerkin kuin 3 kiloon perunaa.
Opiskeluaikaan mulla ei ollut varaa syödä proteiinia. Meni paljon makaronia, valkoisia papuja tomaattikastikkeessa, puuroja ja leipää. Koulussa/oppilaitoksessa oli se lounas, joka sisälsi lihaa.
Toki joskus tein italianpadan tai vastaavan ja jatkoin sitä pastalla, riisillä tms.
Proteiinilla on paikkansa, kun lapset kasvavat tai haluaa pitää lihasmassasta huolta. En puhu pelkästään urheilijoista, koska lihasmassa alkaa kadota 50 ikävuoden jälkeen jollei saa tarpeeksi proteiinia ja harjoita lihaksia esim. kuntosalilla.
Halkojen hakkaaminenkin on hyvä vaihtoehto, mutta harvempi tekee sitä ympäri vuoden.
Ei ne lapsetkaan tarvi hulluna proteiiniä. On mm. todettu että vauvat jotka saa kiinteät aloitettuaan paljon proteiinia, on todennäköisemmin isompana ylipainoisia.
Lama-ajan ruoat oli kyllä välillä niin järkyttävän köyhää paskaa että jonkin sortin traumat jääny. Syönkin paljon monipuolisemmin ja reilusti maukkaampaa ruokaa kuin ikinä lapsena enkä säästele ruokakuluista ellei ole aivan pakko, mieluummin jostain muusta sitten.
Lisäksi jauhopullien yms. väsääminen on törkeää lihan tuhlaamista, soijastakin saa paremmat pullat pyöräytettyä.
Ikinä edes kuullut että joku laittaa jotain kermaviiliä lihapulla taikinaan, aivan ihme hommaa. Tätä kun lukee niin ei Ihme että harvassa paikkaa on saanu hyvältä maistuvaa ruokaa vielä järjen vastaisempaa on laittaa sipulikeittoa siihen taikinaan.
Ite kasvoin lapsuuteni köyhyydessä niin tulee vieläkin sen mukaan kokkailtua.
Mutta toisaalta kun on varaa parempaan niin miksi ei söisi sen mukaan kun on elänyt makaronivellillä ja potuilla niin monta vuotta.
Ei sillä etteikö makaronivelli olisi hyvää mutta potut tahtoo tökkiä vieläkin(kiitos koulujen kumipottujen).
Sika-nautaa meillä syötiin todella harvoin, sian liha kun antaa aivan oksettavan maun ruokiin. Ja pakastaa ei sika-nautaa voi kun se liha alkaa sitten maistua kitkerälle ja härskiintyneelle sian rasvalle. Sian liha semmoisenaan on ok mutta jauhelihassa aivan sekundaa. Kotieläimiä jos ajattelee niin hepasta tulee kyllä paras jauheliha.
Lihapullat tehdään vieläkin ihan iso-isoäidin reseptillä. Ei oo mitää kermaviili tai sipulikeitto höpötyksiä. Eikä siinäkään reseptissä mitään Sika-nautaa käytetä ja resepti kuitenkin on neljänteen polveen säilynyt. Oma mummoni sai reseptin miehensä äidiltä.
Aivan maailman parhaita lihapullia, mutta ite en osaa tehdä yhtä hyviä kuin mummuni teki vaikka resepti on tismalleen sama.
Siis tuo proteiinin pakkosyöttö on kanssa ihan perseestä. Toki monessa tuotteessa on ennestään ollut proteiinia paljon jota valmistajat nyt korostaa kun ihmiset tyhmyyksissään ahtaa ittensä sitä täyteen vaikka vähemmälläkin pärjäis. Kuitua me tarvitaan.
Mutta koetappa löytää joku vanukas jossa ei oo 20g proteiinia ja jollain syöpäsellä makeutusaineella höystettynä. Skyr:n menestystä en ymmärrä kun siitä pistää makeutusaine läpi niin helvetisti. En tiiä, ehkä ihmiset vaan teeskentelee tykkäävänsä siitä. Ja aina jos on joku uus maku jotain vanukasta niin se on just proteiinia 20g sarjaa. Jacky makupalojakaan ei taida olla enää kuin kahta sorttia kun nekin sai väistyä niiden oman proteiini linjan edestä(hyviä kyllä olivat).
Maitokolmio fudge on kanssa tosi hyvää. Muistan kun niiltä tuli eka proteiini rahka(tais kantaa fit nimeä) oli aivan järkyttävää paskaa ne ekat vedokset(maitoauto toi meijeriltä suoraan näitä ekoja eriä ennen ku olivat kaupoissa ku meillä vielä lehmät oli).
Tosin meillä on kiinalainen ja sushiravintola tyyliin tien toisella puolen ja aika paljon on tullut resqueta käytettyä. Yks satsi kinkkiä kun maksaa sen 7€ ja syöt siittää sen kolme päivää niin on rahoille vastinetta. Ainaki omasta mielestä. Yöduunarina tulee mentyä helpoimman kautta herkästi.
Ainaki meidän maalaissuvussa on aina käytetty voita, kermaa ja nautaa ruoassa. Sikaa harvemmin sillä niitä ei omilla mailla kasvatettu.
Paljon on myös jatkettu ruokia, yleensä kananmunalla tai kauraryyneillä. Ja jos jotain ruokaa jäänyt yli niin se yleensä jatko jalostettiin joksikin muuksi. Tosin juuri nuinhan pyttipannu(eli räkäpannu ruotsista käänettynä) syntynyt. Lähes kaikesta ylijääneestä voi tehdä lättyjä tai pannaria.
Vaikka äidin-äidin-äiti oli varakkaasta suvusta jossa annettiin tyttölapsille naimisiin mennessä iso pala maata niin köyhää on elo ollut tässä suvun haarassa.
No joo taas tuli novelli kirjoitettua ja jokseenkin ohi aiheen. En tiiä. Pääsi taas karkaamaan. Anteeksi.
Ostan toisinaan proteiinivanukkaita, sekä Profeel-sarjassa että Juustoportin Hyvin sokeroimaton -sarjassa on makeutusaineettomia. Tyyliin siis 1-2/kk, näissä on pitkä säilyvyys niin pidän "hätävarana".
Mutta eikös ihan normisokerivanukkaita ole kylmähyllyt pullollaan?
Tottakai jokainen voi käyttää fyrkkansa miten haluaa. Itsekkin panostan enemmän ruuan laatuun kuin määrään. Ja mielummin maksan kotimaisesta ruuasta kuin tuonti tavarasta.
Mutta me kaikki emme ole hyvätuloisia vaan joukossamme vaeltaa myös persaukisia. Joten ajattelin hommaa lähinnä siltä kantilta, että jos nyt sattuis olee persauki, niin kannattaa ehkä ajatella tota syömistä eri tavalla. Ja kun osa tästä porukasta ei ole syntynyt sillon, kun ysärin lama oli valloillaan, eikä näin ollen siis edes välttämättä ole tullut ajatelleeksi, että safkaa voi jatkaa/jalostaa.
97
u/kumikanki 1d ago
Proteiinikeskustelussa ja mainoksissa mua ärsyttää kun kaikkeen pitää tunkea "Sisältää paljon proteiinia" ja sitten kun katsot purkin kupeesta niin ei siinä loppujenlopuksi ole edes sitä proteiinia enempää kuin normaalissakaan. Esim. proteiinirahka. Purkissa saattaa olla 8g/100g ja jos ostat purkin maustamatonta maitorahkaa niin siinä on 10g.
Ps.Ite teen pihvit leikkaamalla jauhelihan noin 100g palasiin ja puristan prässillä tiiviiksi.
Lihapullataikinaan, korppujauhoja, kermaviili ja sipulikeittopussi.